Uusi osa täällä taas! Yhdistin A ja B osan, jos joku sitä ihmettelee... Enjoy ->

Mitäs väärää tässä kuvassa on? Kyllä, Miko jäi hyppimään vesisateeseen vaikka koulubussi meni jo. Ja aivan tahallaan! Koska eilen koulussa "oli niin tylsää" niin hän jäi ulos piileskelemään. Sitten Miko muisti tärkeän yksityiskohdan; Äiti ei ole töissä! Miko yritti piileskellä, mutta...

-Miko! Mitä hemmettiä sinä teet kotona, koulubussi lähti viisi minuuttia sitten!! Aly raivosi.
-Muttakun myöhästyin ja... Miko yritti selittää.
-Niin varmaan! Minähän jätin Miikan ja sinut kävelytielle!! Alicia jatkoi huutamistaan.
-Anteeksi äiti... Miko sanoi hiljaa nolona ja katuvana.
Alicia laski hiljaa päänsä sisällä kymmeneen ja sanoi
-Okei. On kiltisti pyytää anteeksi. Aly sanoi jo rauhoittuneena pienellä hymyllä, ja he siirtyivät katsomaan televisiota.
-Äiti, en nää noita tekstejä, ne ovat ihan sumeita! Miko valitti.
-Hmm... Aly mietti, koska hän itse näki tekstit hyvin ja kirkkaasti. Aly meni käytävän päähän ja kysyi:
-Kuinka monta sormea? Näyttäen etusormeaan ja keskariaan.
-Öööö,neljä. Eiku viis!

Miko ja Alice lähtivät optikolle, ja Mikon näkö todettiin -2:deksi. Hän sai tällaiset muovihalpisrillit. Sopivat oikein hyvin!

Kaiken kohun keskellä Alician vatsaa alkoi puristaa. Hänen piti vaihtaa vanhat äitiysvaatteet päällensä,hopea glitterpuku oli liian tiukka. Äitiysasu istui hyvin-ehkä liiankin hyvin! Aly huomasi olevansa raskaana.

Enää todella harvoin Erikillä oli aikaa pienelle pojalleen, koska hänellä oli kaikki tarpeet alhaalla yövuorojen ansiosta. Kuitenkin ne hetket, jolloin hän voi olla pienenpoikansa kanssa, olivat ikimuistoisia.
-Kuka on isin iso poika? Kuka? Erik lässytti pikku-Mikaelille.
-Iti! Älä kutita! Mikael jokelsi vauva-aksentillaan.

Mamsua alkoi tosissaan ärsyttämään että Erik kulki jokapaikassa alastomana. Hän sai alusasukseen nämä hienot pallokalsarit! Wippii...

Okei, myönnän! Käytin maxmotivesta, koska kaikilla oli nälkä ja energia punasella/oranssilla. Ettehän murhaa mua?
- Voi äitin pikku Mikaelia! Äitillä on kokoajan nälkä ai väsy niin äiti ei olekkaan huomannut, kuinka iso poika pikku-Mikaelista on tullut! Alicia lässytti pikkupojalleen.
-Tiedätkös, että sinulle tulee täältä pikkusisko-tai veli! Alicia jatkoi hieroen vatsaansa. Salaa hän toivoi, että siellä heitä kuuntelisi pieni prinsessa, tai miksei kaksikin.

VOIVOIVOI kun Mikael on suloinen! Mamsun salainen suosikki ;) Tämä on ehdottomasti perijäainesta!

Silloin Alicia muisti tärkeän asian. Eihän Mikael voisi enää kouluikäisenä ryömiä, joten Aly otti hommakseen opettaa Mikaelia kävelemään.

Vihdoinkin Erik lähti hyvällä mielellä iloisena töihin.

-Hei, tänään myisimme jo kolmella eurolla neljä paria miesten mustia, valkoisia, punaisia ja tummansinisiä alushousuja... Langan päästä kuului ylipirteä ääni.
-Älä nyt hulluja puhu! Aly kiljahti ja paiskasi luurin kiinni, koska kuuli Erikin tulleen kotiin.

Eikä hetkeäkään liian myöhään. Juuri kun Aly oli menossa antamaan pikku pusun miehelleen tervehdykseksi, hän tunsi jotain lirahtavan housuihin.
-Lapsivesiiiiiii! Aly kirkui.
-Se syntyy!!! Hän jatkoi.
-Kulta,soitan heti ambulanssin... Erik aloitti.
-Ei ole aikaa, kyllähän sinä viimeksikin toimit hyvin käTILÖNÄ!!! Aly kiljui.

Taas kerran vauvat saatiin terveinä maailmaan. Kyllä, monikko. Nämä pikkuiset ovat sukupuoleltaan... *rumpujen pärinää, mamsu rummuttaa pöytää* Tyttöjä! Huh. Vähän tasoitusta sentään :)

-Voi pikkuinen, sinä näytät aivan isoveljeltäsi Mikaelilta, mikä sinulle pikkuiselle sopisi nimeksi... Erik sanoi tuudittaen pientä tyttöään sylissä.
-Hmm... Mikaela! Kyllä, Mikaela. Mmm... Mikaela. Erik sanoi sulatellen nimeä suussaan.
-Se on aivan täydellinen nimi sinulle. Mikaela. Erik toisti vielä kerran.
Pikku Mikaela on perinyt äitinsä silmät sekä ihon ja molempien hiukset. Siis, edelleen kopio veljistään.

-Sinähän olet kuin pieni prinsessa. Minun prinsessani... Jos meillä on jo Miko,Miika,Mikeal ja Mikaela, sinä voisit olla... Minka! Kyllä. Pikkuprinsessa Minka. Aly sanoi katsoen pientä prinsessaansa silmiin.
Minkalla on nuo äidinsä silmät ja iho, sekä molempien hiusväri. Kopio siskostaan ja veljistään, ei mitään uutta.

Mikaelkin oli kuullut kirkumisen ja tullut paikalle.
-Äiti, mitä täällä tapahtuu? Mikael kysyi hieman takellellen, Mikael kun oli oppinut puhumaan ihan pari päivää sitten.
Alicia mietti mitä vastaisi.
-Sinä sait kaksi pikkusiskoa, Mikael rakas. Toinen on jopa nimetty mukaasi! Alicia sanoi lopuksi.
- Mitä? Mikael sanoi hämillään, eihän hän voinut tietää, että voisi saada jopa kaksi siskoa.
-Kyllä. Sano hei Mikaelalle. Erik jatkoi kyykistyen alas että Mikael näkisi pikkuisen siskonsa.
-Tässä taas on Minka. Aly näytti. Kerrottuaan ilouutisen myös Mikolle ja Miikalle, kutsuttiin rakennusmies. Tytöille tehtiin hempeän vaaleanpunainen huone, josta ei ole kuvaa.

Hei, mitäs tämä tarkoittaa? Miksi kaikki kerääntyvät keittiön? Ei kai...? Kyllä. Onneksi meillä on pikku tyttöset, mutta pientä jokeltavaa Mikaelia tulee ikävä ;(

Hmm... Ei näytä ollenkaan Mikaelilta. Mutta cutieee! Nuo hiukset kyllä värjätään oitis!

Kaupat olivat kiinni, joten väriä ei saatu. Mikael sai vanhan lippiksen ja samantyyliset hiukset kuin Mikolla. SO CUTIEEEE!!! <3<3<3


-Isi! Isi! Mä sain kympin kokeesta, oon paras!!! Rillipäämme vauhkosi. Miko näyttää hikeltä, ja on hikke.
-Annas kun katson... Erik mutisi.

Niinpä saitkin! Mun poika on paras!! Erik huusi.
Okei?



Eijeijeijeijeijeijei. Eiiiih! Syndet-jo! Ei enää yhtään pikkuisia vaippamaakareita! Nyyh. No, on toisaalta kiva nähdä, miltä Buttercupien ensimmäiset tytöt näyttävät.

Tidutitittudii! Pikku taapero-Minka. Hiukset värjättiin, molemmilla on suuri hiuskasvu jo lapsena. Ihan söpis, jos tuo nenä vain paranisi... Mutta siis, ihan söpö :)

Ja tässä Mikaelaaaaaaaaaaaaaaaaa! Hänelläkin on pitkät hiukset, jotka Alicia laittoi söpöille leteille. Miku on suloinen! <3 (Lempinimi)

Paljastui heti, että Minka ei ollut mistään rauhallisimmasta päästä. Heti kun hänet laskettiin syöttötuoliin, hän alkoi kiljua ja potkia ja lyödä nyrkeillään sitä vasten.

Mutta toki mieli muuttui, kun sai vähän mangomömmö-puuro sekoitusta pieniin sormiin.


Erik ja Aly olivat aivan haltioissaan pikkuisista tytöistä. Milloin missäkin heidät saattoi löytää lukemassa satuja, halimassa, pusuttelemassa ja muutenkin lellimässä prinsessoitaan.

Mikael... Onks tosa juomassa jotain vahvempaa? o.o

Apua! Ei aika voi kulua näin nopeasti! Pikku tytöt kasvaa jo kouluikäiseksi! ;(
- Öh... Ei kyllä ole näin... Tytöthän syntyi ihan äsken!
No kenen sitten?

No poikien tietenkin! Hekin ovat olleet jo kauan lapsena. Wippii, nyt ne pystyy käydä töissä >8)

Mikon puhaltaessa kynttilät, jotain outoa tapahtui. Hän näki valonvälähdyksen, ja tunsi jotain virtaavan hänen sisällään ja ihollaan nopeasti.

Pian valo tuli silmiin. Se säkenöi. Kaikki valo heijastui Mikon silmälaseista erisuuntiin. Se hetki kesi vain muutaman sekunnin. Silti Miko tunsi kuin voimaa olisi virrannut jo monta minuuttia.

Sitten se kaikki katosi. Miko katsoi alas. Mikael ylettyi häntä vain vatsaan saakka, olihan tämävasta seitsemän.
-Wow... Miko kuiskasi hiljaa. Hän ei kyennyt sanomaan muuta.
-SIKASIISTII! Nyt mä voin pelotella kavereita ja sanoo, et broidit on ylä-asteella! Mikael iloitsi veljensäkin puolesta.

Mutta koska Miika oli Mikon kaksoisveli, hänkin kasvoi.
.-Hmm... Miika mietti.

-Aha! Miika kiljaisi ja puhalsi kaikki 13 kynttilää sammuksiin.

Kirkkaan välähtelevät valot ympäröivät Miikan. Niitä sinkoili joka puolella.

Sama energian tunne levisi ympäri Miikan 12-vuotiasta kehoa. Valot sokaisivat hänet. Hän ei nähnyt muuta kuin pelkkiä välähdyksiä.

- Haba habaa! Oli Miikan eka kiljaisu. Hänelle oli kasvanut kunnon olemattomat lihakset. Toisin kuin veljensä, Miika kirkui ja hyppi ympäri taloa että Alykin varmasti näkisi hänet teininä, uutena 13-v Miikana.

Tässä Miika teininä. Tosi komea! :o Ehdottomasti perijälistalla!

Ja tässä Miko... Nenä aika ylhäällä ja leuka ei mitään ihanteellista kokoa... Ihan komea.